Kouluasiaa.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki peruskouluille, esikouluille, oppilashuollolle ja vanhemmille.

Infopaketti syömishäiriöistä kärsivien perheiden kohtaamiseen

Ihminen, joka sairastuu syömishäiriöön, suhtautuu epänormaalisti ruokaan, painoon, omaan kehoon ja yleensä myös liikuntaan. Syöminen tai syömättömyys ja usein myös pakonomainen liikunta alkavat sotkea normaalia arkea, mm. kaverisuhteita, koulua ja harrastuksia. Syömishäiriötä voidaan onneksi hoitaa, ja valtaosa sairastuneista toipuu ja paranee ajan mittaan.

Tunnetuimpia syömishäiriöitä ovat anoreksia (laihuushäiriö) ja bulimia (ahmimishäiriö), ahmintahäiriö BED (binge eating disorder) sekä niiden epätyypilliset muodot. Kaikille syömishäiriöille yhteistä ovat itseinhon tunteet, ahdistuneisuus sekä ajatusten pyöriminen ruuan ympärillä, jolloin keskittyminen muuhun on vaikeaa.

Syömishäiriön ajatellaan puhkeavan jonkin elämäntapahtuman aiheuttaman psyykkisen paineen tai stressin seurauksena. Läheskään aina selvää yksittäistä syytä ei kuitenkaan pystytä nimeämään sairauden selitykseksi. Laukaisevien tekijöiden lisäksi syömishäiriön taustalla vaikuttavat ainakin ihmisen oma persoonallisuus, käsitys itsestä, tapa käsitellä stressiä, perinnölliset tekijät, ihmissuhteet ja yhteiskunnassa vallitsevat ihanteet.

Syömishäiriöt ovat melko tavallisia sairauksia

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan joka kymmenes tyttö kärsii syömishäiriön oireista nuoruusiän aikana. Vaikka valtaosa sairastuneista onkin tyttöjä ja naisia, kaikista syömishäiriöön sairastuneista poikien ja miesten osuuden arvioidaan olevan noin 10 prosenttia, hieman syömishäiriötyypistä riippuen. Tavallisesti syömishäiriöön sairastutaan 1524 ikävuoden välillä, mutta myös tätä nuoremmat tai aikuiset voivat sairastua. Syömishäiriö on sairaus, joka pysyy usein piilossa pitkään. Sairastunut salailee sairauttaan, eikä halua, että siihen puututaan, koska tarvitsee oireita johonkin. Usein epätyypillinen syömishäiriö ja bulimia ovat helpompia salata kuin anoreksia, ja sairaus paljastuukin usein vasta kun sairastunut itse haluaa.

Syömishäiriöiden kohtaaminen ammattilaisena

Ammattilaisen on hyvä huomioida, että moni läheinen soimaa itseään siitä, ettei ole reagoinut aiemmin tai mitä olisi voinut tehdä toisin. Ammattilaisen tehtävä on realisoida perheille sitä mitä syömishäiriöiden taustalla on ja että syyllisyyden kantaminen on turhaa.

Syömishäiriön puhkeamiseen liittyy aina monia eri tekijöitä. Tärkeintä on se, että perhe on hoidon piirissä. Läheisen rooli toipumisen tukijana ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi ja sen vuoksi ammattilaisen on hyvä muistuttaa vanhempia siitä, että on myös äärimmäisen tärkeää muistaa pitää itsestään huolta.

Sisarukset jäävät edelleen aika lailla huomiotta syömishäiriöiden hoidossa. Usein sanotaankin, että kun syömishäiriö saapuu perheeseen, koko perhe sairastaa. Sen vuoksi koko perheen huomioiminen hoidossa olisikin tärkeää. Myös sisarukset tarvitsevat informaatiota syömishäiriöistä ja keskusteluapua. Tänä päivänä ammattikirjallisuutta syömishäiriöstä on varsin hyvin saatavissa. Ammattilaisten kouluttautuminen aiheeseen on tärkeää, koska ammattilaisen on ymmärrettävä mistä kaikesta on kyse syömishäiriöiden kohdalla.

Syömishäiriöiden hoito

Syömishäiriöihin haetaan apua samalla tavalla kuin mihin tahansa muuhunkin sairauteen. Peruskoululaisten ja opiskelijoiden hoitoon hakeutuminen tapahtuu oman koulu- tai opiskelijaterveydenhoitajan kautta. Terveydenhoitaja ohjaa sairastuneen tarvittaessa eteenpäin. Jokaisella oppilaitoksella on lakisääteinen velvollisuus järjestää opiskelijaterveydenhuolto, poikkeuksena aikuisopiskelu. Syömishäiriöitä hoidetaan sekä kokovuorokausiosastoilla että avohoidossa. Toipumiseen tarvitaan usein aikaa ja kärsivällisyyttä. Osastohoito voi olla tarpeen esimerkiksi anoreksiassa ja bulimiassa.

Hoitomuotoina käytetään myös psykoedukaatiota, ravitsemusterapiaa, toimintaterapiaa, fysioterapiaa sekä erilaisten ryhmien tukea. Monesti syömishäiriöön johtaneita syitä on hyvä avata terapian keinoin. Syömishäiriöön suositellaan usein kognitiivis-analyyttistä tai psykoanalyyttistä psykoterapiaa, mutta myös monet muut terapiamuodot voivat auttaa. Usein hoitoon liittyy alaikäisten lasten kohdalla perheterapia ja lisäksi vanhempien olisi hyvä saada myös itselleen keskusteluapua.

Tietoa ja tukea:

Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n neuvontapuhelin 02 251 9207

www.syomishairioliitto.fi, www.nettisyli.fi

Vertaistukea verkossa: http://www.syomishairioliitto.fi/foorumi/

http://www.tasapainoa.fi/

Lähteet: www.syomishairioliitto.fi; nettisyli.fi; Syömishäiriöt – mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille. Syömishäiriöliitto – SYLI ry; Voisit olla onnellinen – rohkaisun sanoja sinulle, joka olet kohdannut syömishäiriön, Syömishäiriöliitto-SYLI ry, *Isomaa, R. 2011 Eating Disorders, Weight Perception, and Dieting in Adolescence. *Tytöt & ruoka. Maito ja terveys ry, http://etelansyli.fi/laheiselle/