Kouluasiaa.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki peruskouluille, esikouluille, oppilashuollolle ja vanhemmille.

Uusperheen lapsi koulussa

Uusperheet ovat yhä yleisempi perhemuoto maassamme. Tilastokeskuksen mukaan (2013) 10,4 % kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista elää uusperheessä. Lapsen viikonloppukoteja ei kuitenkaan tilastoida uusperheiksi, sillä tilastot määrittelevät lapsen kodiksi sen, jossa lapsi on kirjoilla. Todellisuudessa uusperheen arki koskettaa suurempaa määrää suomalaisia lapsiperheitä ja sitä kautta myös oppilaita kuin tilastoista voidaan päätellä.

Uusperhe tarvitsee toimiakseen tukea etenkin uusperhettä perustaessa. Uusperheen muotoutumiseen tarvitaan usein parisenkin vuotta. Toimiakseen uusperheenä perheen kaikkien osapuolten on määriteltävä uudelleen roolinsa ja tehtävänsä muuttuneessa tilanteessa. Roolien hakeminen ja määrittely on aikaa vievää, ja siihen vaaditaan toimivaa vuorovaikutusta uusperheen jäsenten välillä.

Muuttunut perhetilanne vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin – myös lapsiin ja nuoriin

Uusperheen taustalla on lähes aina ero. Lapsella saattaa olla vielä tähän eroon tai menetykseen liittyvä surutyö kesken, kun hänen jo odotetaan sopeutuvan uuteen elämäntilanteeseen. Lasten ja nuorten näkökulmasta ero biologisesta vanhemmasta ja tottuminen uusiin ihmissuhteisiin saattaa viedä aikaa.

Lasten sopeutumisen kannalta merkittävää on tuen saaminen paitsi omilta vanhemmilta myös muusta kasvuympäristöstä kuten koulusta. Mitä vapaammin lapsi saa itse luoda ja määritellä omat suhteensa kaikkiin osapuoliin – biologisiin vanhempiinsa, uusäitiin tai – isään ja muihin sukulaisiin – sitä paremmin hän voi.

Uusperheen muotoutumiseen lasten näkökulmasta liittyy usein muuttoja, uusi isä- tai äitipuoli ja uudet sisarussuhteet. Muutokset ylipäätään liittyvät läheisesti uusperheen muotoutumiseen. Useat lapset liikkuvat kahden kodin väliä, asuinympäristö saattaa muuttua tai kodissa tehdään muutoksia uusien perheenjäsenten muuttaessa sinne. Nämä fyysiset muutokset lapsen elämässä herättävät erilaisia tunteita lapsissa. Olemalla tietoinen näistä muutoksista pystyy koulu tukemaan uusperheen lapsia ja nuoria. Koulu voi halutessaan ottaa erilaisten perhemuotojen käsittelyn osaksi opetusta tai vaikkapa vanhempainillan teemaksi.

Näin huomioit uusperheen lapsen ja nuoren koulussa:

  • Kysy lapsen ja nuoren omaa määritelmää siitä, ketkä kaikki kuuluvat hänen perheeseensä ja kunnioita tätä. Uusperhe on usein muuta kuin virallisesti kirjoilla olevat henkilöt tai biologiset vanhemmat. Anna lapsen ja nuoren piirtää niin monta isän- tai äitienpäiväkorttia kun hän itse haluaa. Anna lapsen ja nuoren myös itse määrittää, millä nimillä hän perheenjäseniään kutsuu.
  • Huolehdi, että yhteishuoltajuudesta sopineet vanhemmat saavat tasa-arvoisesti tiedon lapsen kouluasioista. Pohdi valmiiksi vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kuka saa allekirjoittaa koepaperin? Mikä on isä- tai äitipuolen asema vanhempainilloissa? Voiko lapsi käydä kahta koulua?
  • Jos lapsi tai nuori oireilee liittyen uusperheproblematiikkaan esim. biologisten vanhempien riitaisiin väleihin, ohjaa hänet keskusteluavun piiriin koulukuraattorille tai muulle sopivalle auttajataholle koulussasi.

Uusperheestä ei tule koskaan ydinperhettä. Uusperhe on aina uusi kokonaisuus, mutta sillä on kuitenkin suhde myös vanhaan. Uusperheiden arjessa avainkysymyksiä ovat vuorovaikutus, selkeät säännöt ja sosiaalisen vanhemman eli äiti- tai isäpuolen aseman ratkaiseminen. Nykyinen lainsäädäntö korostaa eron jälkeen biologisen vanhemman oikeuksia. Sosiaalisella vanhemmalla, kuten isä- tai äitipuolella voi kuitenkin olla iso merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille sekä arkisessa huolenpidossa että taloudellisen vastuun kantamisessa.

Lisätietoa uusperheistä: Suomen Uusperheiden Liitto ry, Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku, toimisto@supli.fi