Kouluasiaa.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki peruskouluille, esikouluille, oppilashuollolle ja vanhemmille.

Lastenreumaa sairastava lapsi koulussa

Lastenreumaksi kutsutaan niveltulehdusta, joka alkaa tuntemattomasta syystä alle 16-vuotiaalla ja tulehdus kestää ainakin kuusi viikkoa. Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain noin 150 lasta, joista puolet on sairastuessaan alle viisivuotiaita.

Lastenreuman oireita ovat nivelten aamujäykkyys, nivelkipu, nukkumisvaikeudet ja yleisoireisessa lastenreumassa myös kuumeilu ja hento ihottuma. Lastenreuman vaikeus vaihtelee. Tauti pyrkii kuitenkin pitkittymään ja aiheuttamaan muutoksia nivelrustossa, luissa ja nivelsiteissä. Lastenreumaa sairastavilla esiintyy myös kasvuhäiriöitä, esimerkiksi pituuskasvun hidastumista.

Oikea ravitsemus ja terveet elämäntavat ovat tärkeitä lastenreumaa sairastavan kohdalla.

Lastenreuma ja liikunta

Lastenreumaa sairastava lapsi pyrkii joskus välttämään liikuntaa. Aamujäykkyyden aikana liikunta on erityisen hankalaa ja välttämätönkin liikkuminen tuottaa vaikeuksia. Niveltulehdus voi heikentää lapsen suorituskykyä leikeissä tai peleissä siinä määrin, ettei lapsi mielellään osallistu liikunnallisiin harrastuksiin.

Sairauden rajoitukset voivat aiheuttaa ikätovereiden kiusaamista ja vieraannuttaa lapsen entisestään liikuntaharrastuksista. Toisaalta lapsen hyvä yleiskunto helpottaa sairauden oireita ja hyvin toimivat lihakset ovat perusta normaalille niveltoiminnalle.

Liikunta on myös osa reumaa sairastavan lapsen sosiaalista elämää ja auttaa lasta kehittymään ikätovereidensa joukossa.

Myös reumaa sairastavat lapset hyötyvät liikkuvuusharjoitteista, lihasvoimaharjoittelusta ja kestävyyskuntoharjoittelusta. Liikunta ei kuitenkaan saa aiheuttaa lapselle missään vaiheessa kipua eikä olla pakonomaista.

Liikuntatunneille osallistuminen

On tärkeää, että lapsi saisi jollain tapaa osallistua liikuntatunneille. Lasta ei tulisi ohjata muun tekemisen pariin liikuntatunnin sijaan. Jos lapsi jätetään yksin tekemään koulutehtäviä tai laitetaan kävelemään erikseen muusta ryhmästä, hän kokee tämän helposti rangaistuksena ja se vieraannuttaa entisestään lapsen/nuoren omista koulukavereistaan.

Jos lapsella/nuorella on sairauden aktiivivaiheessa liikkumiskielto, hänellä voisi olla joku tehtävä liikuntatunnilla; tuomari, kannustaja, tsemppaaja.

Liikunnanopettajan tulisi luottaa lapsen/nuoren omiin tuntemuksiin kivun kuvaamisessa. Reuman tilanne on aaltoilevaa, päivät ovat erilaisia ja kaikki kivut eivät ole niveltulehduksesta johtuvia, myös nivelten kiinnityskohtien kivut voivat olla hankalia tai lapsella/nuorella on muusta syystä johtuvia kipuja. Kivun syyt vaihtelevat eikä vallankaan lapsi tai nuori osaa aina eritellä kivun syytä, kipu on kuitenkin aina todellinen, subjektiivinen kokemus ja sitä ei tule vähätellä.

Jos nivelkipuja esiintyy liikuntatunnin aikana tai sen jälkeen, koululla tulisi olla kylmäpakkauksia käytettävissä ja lapsen/nuoren tulisi tietää, mistä ne on haettavissa.

Liikuntalajeista mikään ei ehdottomasti kiellettyä, mikäli lapsella ei ole ehdotonta lääkärin määräämää liikuntakieltoa.

Yhteistyö avofysioterapeutin kanssa on tärkeää. Fysioterapeutilla voisi olla esim. viestivihko, johon kirjoittaa sen hetkisestä tilanteesta ja kertoa huomioon otettavista seikoista sekä antaa ohjeita suositeltavien liikuntamuotojen harjoittamisesta.

Ergonomia ja apuvälineet

Avofysio- ja toimintaterapiaan voidaan sisällyttää käynti/käyntejä oppilaan koulussa, jolloin voidaan arvioida reumalapsen/-nuoren ergonomia-asioita luokassa.

Jos rangassa on oireita, luokkaan sijoittamisella, paikalla, on suuri merkitys, jotta vältetään turhia kiertoliikkeitä. Tuolin ja pulpetin valintaan tulee kiinnittää erityinen huomio. Fysio- tai toimintaterapeutin tulisi käydä tarkistamassa ergonomia vuosittain. Lapsen jalkojen tulisi ylettyä lattialle, pulpetin ja tuolin suhde tulisi olla oikea.

Lastenreumaan saattaa liittyä silmäoireita, jotka tulisi huomioida niin, että lapsi näkee taululle, siis sijoitteluun luokassa erityinen huomio.

Mikäli lapsella on yläraajaoireita, tulee kiinnittää huomio kirjoittamiseen, kirjoitusasentoon. Jos opettaja huomaa, että lapsella kirjoitusvaikeuksia, tulee olla yhteydessä hoitavaan fysio- / toimintaterapeuttiin. Jos lapsella on rannetuki käytössä, opettajan tulisi kannustaa tuen käyttöön tarvittaessa.

Tyypillisimmät apuvälineet: joustosakset, kynänpaksunnokset, paksummat värikynät, rannetuet.

Mikäli lapsella/nuorella on kaularankaoireita, voi miettiä kohopulpetin/kirjatelineen käyttöä.

Luokassa voisi ottaa käyttöön tauotuksia koko luokalle, taukojumppaa. Mahdollisesti jumppapallot luokkaan istuimiksi. Edullinen ratkaisu kaikille oppilaille on Book Seat -kirjatuki. Ajatuksena luoda koko luokalle hyvä ergonominen opiskeluympäristö, josta hyötyy sekä reumanuori että muut oppilaat.

Jos lapsella on vaikeuksia pukeutumisessa, naulakoiden luona voisi olla penkki tai pari tuolia helpottamaan pukeutumista, ei vain reumalasta varten, vaan yleisesti.

Hyvä reppu on sellainen, jossa on säädettävät hihnat ja lantiovyö. Mikäli paljon kirjoja kannettavana, tulisi lapsella olla mielellään kahdet kirjat – toiset koulussa, toiset kotona. Näin varsinkin, jos lapsella/ nuorella on yläraaja- ja niskaongelmia, rangan ongelmia.

Tarvittaessa lapsi/nuori voi käyttää läppäriä apuna koulutehtävissä.

Jokaisen lasta opettavan opettajan tulisi tietää lapsen erityistarpeet

Oppilaan arvioinnissa tulisi huomioida erityistilanne. Mikäli lapsi/nuori yrittää tehdä asiat mahdollisimman hyvin, tulisi tämä ottaa huomioon. Tarvittaessa numeroarvioinnin sijaan voi käyttää ”osallistunut” merkintää.

Kaikista erityistoimista; erityiskalusteet, rannetukien käyttö, erityisjärjestelyt tulisi sopia yhdessä lapsen/nuoren kanssa ja kunnioittaa tässä hänen omaa näkemystään – useimmat varsinkin murrosikäiset nuoret eivät halua erottua ikäisistään ja kaikki soveltavat toimenpiteet tulisi suorittaa mahdollisimman hienovaraisesti,

Tarvittaessa opettaja voi pyytää hoitavalta taholta kuntoutusohjaajan, toimintaterapeutin luokkaan keskustelemaan nivelreuman aiheuttamista ongelmista. Tämäkin on syytä sopia yhdessä lapsen/ nuoren kanssa ja mikäli mahdollista – liittää osaksi esim. terveystiedon kurssia.

Lisää tietoa: www.tervekoululainen.fi

Erilaisia materiaaleja kasvattajille ja lapsille Reumaliiton sivuilla

Lisätietoja:

Reumaliitto www.reumaliitto.fi

Reumaliiton perhesivut www.reumaliitto.fi/perheille

Reuma-aapinen www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen

Reumatautia sairastavan liikunta www.reumaliitto.fi/jarjestopalvelut/jarjestotoiminta/liikunta/