Kouluasiaa.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki peruskouluille, esikouluille, oppilashuollolle ja vanhemmille.

Koulun kerhotoiminnan laatua voi tarkastella monesta eri näkökulmasta

Koulun kerhotoiminnan laatukriteerit ovat osa Perusopetuksen laatukriteereitä 2012. Laatukriteerit täydentävät opetussuunnitelmasta tulevia laatutavoitteita ja yhdistävät kerhotoiminnan koulun suunnitelmalliseen kehittämiseen.

Laatukorteissa on esitetty edellytyksiä laadukkaalle toiminnalle. Laatukorteissa esitetyt laadun kehittämisen kysymykset ohjaavat toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä nykyisen toiminnan arvioimiseen.

Laatukriteereissä opetuksen järjestäjä on sitoutunut toiminnan kehittämiseen, kerhotoimintaa koordinoidaan eri toimijoiden yhteistyönä, tarjonta on monipuolista ja laadukasta, kerhotoimintaa käytetään osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea sekä toimintaa arvioidaan säännöllisesti. 

Koulun kerhotoiminnassa voi erottaa rakenteellisia ja sisällöllisiä laatutekijoitä.

Rakenteelliset laatutekijät ovat käytettävä normipohja, hallinto ja rahoitus. Koulun kerhotoiminta (POPS  2014, 42) on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetuksellisen ja ohjaukselliset tavoitteet.

Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on myös rakentaa toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria.

Toiminnan tehtävänä on  tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä.  Kerhoissa oppilailla on mahdollisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin ja siten lisätä lasten harrastuneisuutta. Osallistumalla kerhoihin oppilailla on mahdollisuus  yhdessä tekemiseen, osaamiseen, onnistumiseen ja ilon kokemuksiin.

Laadukkuuteen liittyvät myös kysymykset ohjaajan pätevyydestä. Silloin laadukkuutta voidaan arvioida paitsi ohjaajien kerhon sisältöjen hallinnan kuin ryhmän toiminnan ymmärtämisen suhteen. Samoin laadukkuus edellyttää koulun tietoista  toimintaa tutustuttaa kouluyhteisön ulkopuolelta tulevia ohjaajia koulun turvallisuussuunnitelmiin ja –ohjeisiin, kiusaamisen ehkäisyyn liittyviin toimintatapoihin ja koulu järjestyssääntöihin.  Laadukkuuteen liittyy myös ohjaajan taito osallistaa ja kuunnella kerholaisia. Koulun kerhotoiminnan ohjaajat ovat aina täysi-ikäisiä henkilöiltä.

Kerhotoiminnan sisällöllisiä laatutekijöitä ovat asiat, jotka kerhotoiminnan sisällöissä vaikuttavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällaisia voivat olla vaikkapa käytännöt, jotka tukevat koulun toimintakulttuurin kehittymistä sellaiseksi, mikä lisää yhteisön hyvinvointia. Kerhotarjonta voidaan rakentaa yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa ja siihen voidaan kytkeä oppilaskunta mukaan.

Laatua voi arvioida myös yksilön, yhteisön eli koulun tai mahdollistajan eli näkökulmasta.

Kerhotoiminta on laadukasta silloin kun lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon järjestämisen kaikilla tasoilla – suunnittelusta arviointiin.

Laadukkaan kerhon sisällöt ja työtavat ovat joustavia ja ne tekevät mahdolliseksi onnistumisen ja osaamisen kokemukset. Kouluyhteisön kannalta kerhotoiminnan laatu merkitsee erityisesti sitä, että se on osa opetussuunnitelmaa, työsuunnitelmaa ja sitä arvioidaan osana koulun muun toiminnan toteutumista.

Koulun tasolla laadukas kerhotoiminta merkitsee monipuolista tarjontaa myös sellaisilta harrastusaloilta, joita ei muutoin lähiyhteisössä ole tarjolla. Kunnan tasolla laadukkuus tarkoittaa kerhotoiminnan nostamista osaksi kunnan lapsi- ja nuorisopolitikkaa ja siihen liittyviä kehittämisohjelmia. Näin kerhotoiminnalle varataan kunnan talousarviossa riittävät resurssit ja opetuksen järjestäjä arvioi toimintaa säännöllisesti.