Kouluasiaa.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki peruskouluille, esikouluille, oppilashuollolle ja vanhemmille.

Kohti tasa-arvoa sukupuolisensitiivisellä varhaiskasvatuksella

Kohti tasa-arvoa sukupuolisensitiivisellä varhaiskasvatuksella

Tasa-arvo on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoista. Se linkittyy vahvasti myös kasvatukseen ja koulutukseen: subjektiivinen päivähoito-oikeus ja peruskoulu ovat instituutioita, joiden avulla alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa Suomessa edistetään. Sen sijaan sukupuolten tasa-arvo näyttäytyy usein asiana, joka on jo ratkaistu ja jonka eteen ei tarvitse tehdä töitä. Kuitenkin tasa-arvon nostaminen toiminnan tavoitteeksi, eikä pelkäksi lähtökohdaksi avaa uusia näkökulmia lasten kohtaamiseen kasvatusinstituutioissa.

Lapselle syntymässä määritelty sukupuoli ohjaa vaihtelevassa määrin sitä, kuinka lasta kasvatetaan sekä sitä, millaisia ihmisenä olemisen kuvauksia ja malleja ympäröivä yhteiskunta tarjoaa. Sukupuoliin liitetyt oletukset ohjaavat usein myös kasvattajien toimintaa, ellei taustalla vaikuttavista ennakko-oletuksista olla tietoisia.

Suomalaisissa varhaiskasvatuksen tasa-arvoisuutta kehittävissä hankkeissa on esimerkiksi havaittu, että ryhmätilanteissa pojat saavat usein aikuiselta enemmän huomiota ja apua kuin tytöt. Tytöille taas annetaan luottamuksenosoituksena pieniä apulaistehtäviä päiväkodin arjessa. Lasten sukupuolittava kohtelu ei ollut tietoisen toiminnan tulosta, vaan perustui tapoihin ja tottumuksiin. Lapset lukevat tarkoin aikuisten ilmeistä ja eleitä ja mukauttavat omaa toimintaansa sen mukaisesti. Jos aikuinen toistuvasti teoillaan tai sanoillaan osoittaa, että on olemassa ”tyttöjen juttuja” ja ”poikien juttuja”, hän tulee tahtomattaankin rajoittaneeksi lapsen käsitystä siitä, miten hänen on sukupuolensa perusteella mahdollista toimia.

Sukupuolisensitiivinen kasvatus pyrkii aikuisten omien puhe- ja toimintatapojen kriittiseen tarkasteluun. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sitä, että kasvattaja tiedostaa ja tunnistaa sukupuoliin liittyviä stereotypioita ja pyrkii omassa toiminnassaan välttämään tarpeettomia kahtiajakoja. Tavoitteena on sukupuolesta tai sukupuolen ilmaisusta riippumaton tasa-arvoinen kohtelu, jossa lapsi kohdataan ensisijaisesti yksilönä. Sukupuolisensitiivisyyden tarkoituksena ei ole tehdä lapsista sukupuolettomia, saati kieltää sukupuolen olemassaolo.

Vinkkejä
* Älä oleta valmiiksi lapsen kiinnostuksen kohteita. Sukupuolisensitiivinen kasvattaja ei valitse leikkiin nukkea, autoa tai rakennuspalikoita lapsen sukupuolen mukaan, vaan sen perusteella, mitä taitoja ne lapsen käytössä kehittävät. Tarjoamalla monenlaisia ja monipuolisia leikkejä mahdollistat samalla erilaisten taitojen, tunteiden ja tilan ottamisen harjoittelua, josta hyötyvät kaikki lapset.
* Muistatko huomioida myös hiljaiset lapset ja osoittaa arvostusta heidän tavalleen osallistua?
* Kannusta lasta eri sukupuolten välisiin ystävyyssuhteisiin. Aikuisten suhtautuminen yhdessä leikkivään tyttöön ja poikaan ”tulevana avioparina” saattaa aiheuttaa lasten väliseen suhteeseen turhaa hämmennystä ja vastakkainasettelua.
* Puhutko itse stereotyyppisesti muista ihmisistä? Miten suhtaudut henkilöihin, joiden sukupuoli ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä? Lähipiirin käsitykset sukupuolista ja sukupuolirooleista muokkaavat lasten käsityksiä muista ihmisistä. Moninaisuutta kunnioittavilla puhetavoilla on paljonkin merkitystä sen kannalta, miten hyväksyy itsensä ja muut.

Tasa-arvoisen kasvattajan muistilistan avulla voi reflektoida omaa toimintaa.

 

Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke tarjoaa koulutusta sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta päiväkodissa ja muualla varhaiskasvatuksessa työskenteleville henkilöille.

Hankkeen tuloksena on mittava menetelmäopas, johon on koottu kehittämistyössä tehtyjä havaintoja, toimintaideoita, pohdintakysymyksiä ja teoriatietoa.

Sivusto on syntynyt osana Naisasialiitto Unionin hallinnoimaa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta ”Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa – tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa”.