Kouluasiaa.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki peruskouluille, esikouluille, oppilashuollolle ja vanhemmille.

Kasvatuskumppanuus sijaisvanhempien ja koulun välillä

Sijaisvanhempien tärkeä tehtävä sijoitetun lapsen arjesta huolehtimisen lisäksi on tukea hänen koulunkäyntiään. Koulunkäynnin tukeminen edellyttää tasavertaista kasvatuskumppanuutta kodin ja koulun välillä. Kasvatuskumppanuudessa sijaisvanhempien lasta koskeva tietämys tulee kuulluksi opettajan kanssa käydyissä keskusteluissa.

Sijoitettu lapsi on kokenut elämässään isoja muutoksia ja menetyksiä. Traumat, jotka liittyvät sijoitusta edeltäneisiin elämänvaiheisiin ja itse sijoitukseen, sekä eläminen kaksien vanhempien välillä, tuovat omat haasteensa lapsen elämään. Siksi sijoitetun lapsen kohdalla kasvatuskumppanuus kodin ja koulun välillä on erityisen tärkeää.

Avoimuus ja tiedonkulku lisäävät ymmärrystä

Johdonmukaisuus ja yhdessä sovitut pelisäännöt kotona ja koulussa lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta, kun hän tietää, miten hänen odotetaan toimivan. Viestien kulku kodin ja koulun välillä tapahtuu kunkin perheen kanssa sovitulla tavalla. Jos asiat eivät koulussa lapsen kanssa suju odotetusti, on tärkeää olla avoimesti yhteydessä sijaisvanhempiin.

Voi olla, että lapsen elämässä on meneillään asioita, jotka aktivoivat hänessä opettajan mielestä epätavallista tai oppitunteja häiritsevää käytöstä. Lapsi voi alkaa alisuoriutua tai kieltäytyä koulutehtävistä. Opettaja voi tuntea neuvottomuutta pohtiessaan oppilaan selviytyvyyttä. Yhteinen pohdinta lapsen vahvuuksista ja tuentarpeista parantaa mahdollisuuksia tukea lasta kotona ja koulussa. Sopimukset läksyjen määrästä ja vaikeusasteesta edellyttää myös yhteistyötä, jonka avulla selvitetään läksyjen sujuminen ja avuntarve kotitehtävissä.

Työnjaosta sopiminen kodin ja koulun välillä

Sijaisvanhemmat voivat joutua kohtaamaan isoja haasteita pyrkiessään auttamaan lasta koulutehtävissä. Lapsella ei ehkä riitä voimavaroja koulutyöhön, jos mieli kuormittuu ennen sijoitusta koetuista tapahtumista tai nykyiseen elämäntilanteeseen liittyvistä huolista. Joskus voi olla viisasta sopia, että koulu hoitaa kouluun liittyvät asiat ja sijaisvanhemmille rauhoitetaan aikaa keskittyä vanhemmuuteen. Viestien osalta voidaan myös tilapäisesti sopia, että koulu ei informoi sijaisvanhempia jokaisesta lapsen edesottamuksesta, vaan koulussa sattuneet asiat selvitetään loppuun koulupäivän aikana.

Lapsen tarvitessa lisäharjoitusta puutteellisten perustaitojen paikkaamiseen on myös hyvä arvioida, kuinka paljon tähän liittyvää harjoittelua voi antaa sijaisvanhempien vastuulle. Hyvät harjoitukset eivät ole pelkkää asioiden pänttäämistä vaan parhaimmillaan ne sisältävät hauskaa leikin- ja pelinomaista yhdessä puuhaamista lapsen ja sijaisvanhemman kesken.

Toimintatavat sijoitettujen lasten asioissa

Sijaisvanhemmille voi olla epäselvää, mitkä asiat sijoitetun lapsen koulunkäynnissä ovat heidän päätettävissään ja missä asioissa koulun on kuultava lapsen huoltajaa. Voi olla, että opettajakaan ei aina tiedä, kuinka eteen tulevissa tilanteissa tulisi toimia. Hyvä nyrkkisääntö opettajalle on, että hän menettelee sijoitetun lapsen kohdalla kuin kenen tahansa oppilaan asioissa. Sekä sijaisvanhemmat että opettaja voivat myös aina olla kaikissa heitä mietityttävissä asioissa yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Lasta koskeva erityisen tuen päätös sekä tehostetun ja erityisen tuen oppimissuunnitelma edellyttävät aina huoltajien tai heidän laillisen edustajansa kuulemista. Selkeästi lapsen arkeen liittyvät asiat, kuten poissaolojen kuittaaminen ja kokeiden allekirjoitus kuuluvavat sijaisvanhempien tehtäviin.

Jokaisessa perheessä on omat toimintamallinsa osallistua lasten koulunkäyntiin. Kunnioitus sijaisperheen toimintatapoja kohtaan, selkeät vastuunjaot ja avoimuus kodin ja koulun välillä tukevat lapsen selviytyvyyttä ja kasvattavat luottamusta onnistumiseen koulussa ja myöhemmin elämässä.

Linkkejä:

Kasvatuskumppanuuden kehittämis- ja koulutusmalli

www.sijoitettulapsikoulussa.fi